Yritys

Latitude 66 Cobalt Oy on australialais-suomalainen vuonna 2017 perustettu kaivostoimintaan ja mineraalituotantoon erikoistunut yritys. Yhtiö on ostanut Kuusamossa ja Posiolla sijaitsevat kaivoskehityshankkeet, jotka ovat aiemmin olleet Dragon Mining ja Kuusamo Gold Oy -nimisten yhtiöiden hallussa.

Kauppa on toteutettu siten, että australialainen emoyhtiö Latitude 66 Cobalt Ltd on ostanut Kuusamo Gold Oy:n. Suomen toimintoihin on perustettu Latitude 66 Cobalt Oy, joka on australialaisen emoyhtiön 100 % omistama tytäryhtiö.

Latitude 66 Cobalt Ltd:n kesällä 2019 päättyneen osakeannin myötä australialaisen emoyhtiön omistuspohja laajeni merkittävästi. Osakeannin jälkeen emoyhtiön omistuksesta noin 19% on suomalaisilla sijoittajilla. Enemmistön yhtiöstä omistavat noin 70 australialaista ja aasialaista kaivosalan rahastoa sekä kaivosalaan sijoittavaa yksityishenkilöä. Kahdenkymmenen suurimman omistajan joukossa on kuusi suomalaistahoa.

Australialaisen emoyhtiön, sekä Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtajana toimii suomalainen Thomas Hoyer, jolla on useiden vuosien kokemus johtotehtävistä kaivosalalla.

Kaivosyhtiöt ja kaivosprojektit poikkeavat toisistaan. Monet kaivosyhtiöiksi profiloituneet yritykset pyrkivät vain kehittämään ja myymään eteenpäin meneillään olevia kaivoshankkeita ennen varsinaisen kaivostoiminnan aloittamista, joskus jo ennen varsinaiseen kaivostoimintaan tarvittavia lupaprosesseja. Latitude 66 Cobaltin tavoitteena on pitkäjänteinen kaivostoiminta Kuusamossa ja Posiolla. Olemme kaivosyhtiö, emme kehitysyhtiö. Kaivosyhtiönä haluamme kehittää suomalaista kobolttiklusteria.

Aikaisempien omistajien alaisuudessa kaivoshankkeet ovat pitkälti perustuneet kultavarantojen (Kuusamo) ja kuparivarantojen (Posio) hyödyntämiseen. Viime vuosien aikana tapahtunut koboltin voimakas hinnannousu on kuitenkin tehnyt kaivoshankkeista huomattavasti aiempaa kiinnostavampia. Koboltti on keskeinen metalli elektroniikkateollisuudessa, sähköautoteollisuudessaja monilla muilla teollisuudenaloilla käytettävässä akkuteknologiassa.

Lähihistorian painolastia

Varsinkin Kuusamossa Dragon Miningin ja Kuusamo Goldin ajamat aikaisemmat kaivoshankkeet ovat kohdanneet asukkaiden ja matkailualan yrittäjien vastustusta. Mielestämme tämä on enemmän kuin ymmärrettävää.

Aiemmissa suunnitelmissa kaivos ja rikastamo oli tarkoitus tuoda liian lähelle Rukan matkailukeskusta. Malmia oli tarkoitus rikastaa alueilla, jotka olivat siihen ympäristösyistä sekä matkailuelinkeinon kannalta täysin sopimattomia. Malmin rikastamista ei yleensäkään kuulu tehdä matkailu- ja luontoarvoiltaan tärkeillä alueilla.

Pidämme myös täysin ymmärrettävänä, että Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus piti Dragon Miningin vuonna 2014 jättämää hanketta koskevaa ympäristövaikutusarviota riittämättömänä. Hakemus perustui näkemyksemme mukaan suunnitelmiin, jotka olivat keskeneräisiä.

Mitä juuri nyt tapahtuu?

Olemme vuodesta 2018 tehneet geologista tutkimustyötä Kuusamon liuskevyöhykkeen rakenteen selvittämiseksi. Pohjois-Kuusamon Käylän kylän läheisyydessä sijaitsevan Juomasuon kaivospiirin alueella olemme tehneet kairaustutkimuksia vuodesta 2018. Teemme töitä kehittääksemme Juomasuon kobolttia ja kultaa sisältävää malmiota kohti kaivostoimintaa. Pohjois-Kuusamon alueella yhtiöllä on kaivosviranomaisen, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin, käsittelyssä useampia malminetsintälupahakemuksia.

Posion Haarakummun alueella aloitimme kairaustutkimukset vuonna 2020. Alueella on pitkään tunnettu kobolttia ja kuparia sisältävä malmio. Olemme tehneet alueella myös kallioperän sähkömagnetismia tutkivia mittauksia sekä maan pinnalta että lennokeilla.

Kairaustutkimuksia sekä kallioperän magnetismia selvittäviä tutkimuksia on tehty vuonna 2020 myös Sallan eteläisimmissä osissa.

Operaatio Akkumalmi

Vuonna 2019 yhtiö aloitti useita vuosia kestävän tutkimushankkeen, joka sai nimen ”Operaatio Akkumalmi”. Geologisen työmme perustana on laajojen geologisten vyöhykkeiden systemaattinen tutkimus. Tutkimushankkeemme keskittyy alueille, jotka kallioperän iän, rakenteen ja kivilaatujen osalta muistuttavat Kuusamon liuskevyöhykettä. Näitä alueita on Kainuussa, Koillismaalla, Peräpohjan alueella ja Itä-Lapissa.

Kesällä 2020 teimme Rovaniemen kaupungin keskustaajaman eteläpuolisilla alueilla eli Peräpohjassa maaperänäytteiden keruuta. Noin 20 senttimetrin syvyydestä kerätyt 200 gramman painoiset näytteet lähetettiin laboratorioon analysoitavaksi. Tulokset antavat tietoa ympäröivän moreenikerroksen sisältämien lohkareiden sekä peruskallion koostumuksesta.

Kesällä 2021 otimme maaperänäytteitä myös Kainuun liuskevyöhykkeen alueella sijaitsevilta varausalueiltamme.

Toimipisteet Posiolla, Kuusamossa ja Oulussa

Vuonna 2018 yhtiö hankki omistukseensa Kuusamon Käylässä aikoinaan toimineen Kurtin saha-alueen. Entisen sahan rakennukset on kunnostettu ja tiloissa toimii nyt geologista työtä palveleva tutkimusasema. Geologinen asema sijaitsee Kuusamosta Sallaan johtavan tien varressa muutama kilometri ennen Käylän kylää Sallan suuntaan ajettaessa.

Vuonna 2020 keskitimme kairaustutkimuksissa syntyvien kairasydänten analysoinnin ja varastoinnin Posion Soukkavaarassa olevalle teollisuusalueelle. Soukkavaara sijaitsee Posiolta Kuusamoon johtavan tien varressa.

Lataa tästä: Koboltti. Vastuullisen energian kulmakivi -esite