25.1.2019
Kiitos työtehtävieni olen saanut kuluneen vuoden aikana käydä suuren määrän kaivostoimintaa koskevia keskusteluja niin yksittäisten ihmisten kuin erilaisten intressiryhmien edustajien kanssa Kuusamossa ja Posiolla sekä muualla Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa.
Kaivoshankkeisiin liittyvien keskustelujen yhteydessä on noussut esiin kansalaisten perusteltu huoli, joka aiheuttaa ongelmia ihmisten oman arjen suunnittelulle. Samainen ongelma aiheuttaa lopulta myös merkittävää haittaa koko suomalaiselle kaivosteollisuudelle ja sen vastuulliselle kehittämiselle yhdessä muiden elinkeinojen kanssa. Kyse on kohtuuttoman laajoista varausalueista, joilla ei varausajan puitteissa ole tarkoitustakaan tehdä tavoitteellista malminetsintää. Alueet joutuvat toistuvien varausten kierteeseen.
Malminetsintään liittyvän ensimmäisen vaiheen varausilmoituksen tekeminen on Suomessa ja poikkeuksellisen helppoa ja lähes ilmaista. Toisin kuin monissa muissa maissa varauksen saaminen ja ylläpitäminen ei velvoita yhtiöitä geologiseen tutkimustyöhön. Tästä syystä varauksen tekijältä ei edellytetä tutkimustyöhön liittyvää osaamista tai taloudellisia edellytyksiä.
Seuraavan vaiheen eli varsinaisen malminetsintäluvan kokonaiskustannukset ovat Suomessa puolestaan kansainvälisessä vertailussa korkeat.
Edellä kuvattu epäsuhta on ohjannut yhtiöitä tekemään laajamittaisia aluevarauksia. Nykyinen toimintatapa ei velvoita eikä kannusta yhtiöitä kohdennettuun malminetsintään varatuilla alueilla. Tehty tarkempi malminetsintätyö johtaa poikkeuksetta varattujen alueiden pienenemiseen. Työn tuloksena vain pieneltä osalta alueita löytyy mineraaleja siinä määrin että jatkotutkimukset ovat kaupallisesti perusteltuja ja näin alueet vapautetaan varauksista.
Varausilmoitukset aiheuttavat kuntalaisille usein pitkään kestävää epätietoisuutta oman kotiseudun tulevaisuudesta. Kun varausalueet ainoastaan korvamerkitään mahdollista tulevaa malminetsintää varten, eikä niillä harjoiteta tutkimustoimintaa, malminetsinnän tuomat alueelliset taloudelliset hyödyt jäävät saamatta ja kansallisesti tärkeä geologinen kartoitus jää tekemättä.
Lakia ja asetuksia tulisi muuttaa siten että varauksen hyväksymisen ehtona varausten tekijältä tulee edellyttää toimintasuunnitelmaa malminetsinnästä ja sen rahoituksesta. Luvan tulisi raueta jollei varaaja ole toteuttanut hyväksyttyä suunnitelmaa.
Julkisessa keskustelussa esiin tulleen mahdollisen kaivosveron tulisi huomioida verotettavan kaivoksen ympäristövaikutukset, ohjaten mahdollisimman pieneen ympäristöjalanjälkeen. Lisäksi veron tulisi kannustaa kaivostoimintaa, jonka tuottama raaka-aine päätyy Suomeen jatkojalostettavaksi.
Veron tuotosta suurin osa tulee ohjata kaivospaikkakunnille.
Teemme yhtiönä työtä näiden näkemysten eteen.
Thomas Hoyer
toimitusjohtaja
Latitude 66 Cobalt Oy