Teollisuuden kriisi tarjoaa Suomelle mahdollisuuden

4.5.2020

Koronavirus on paljastanut teollisen tuotannon haavoittuvuuden. Viimeisten vuosikymmenten aikana yritykset ovat luopuneet varastoistaan, hioneet logistiset ketjut mahdollisimman nopeiksi ja kilpailuttaneet raaka-ainetoimittajat sekä alihankkijat pelkän hinnan perusteella.

Nyt toimitusketjut ovat pettäneet ja jopa yksittäisten komponenttien saatavuusongelmat ovat pysäyttäneet suuren osan teollisesta tuotannosta pahentaen näin eri kansantalouksien kriisiä. Tämä näkyy jopa yhteiskuntien perustehtävissä kuten terveydenhoidossa ja puolustuksessa.

Koronan kaltaiseen pandemiaan ei teollisuudessa oltu varauduttu. Pandemia muuttaa teollisuuden ajattelua ja toimintamalleja. Kriisin myötä lähellä tapahtuva tuotanto on kiinnostavampaa ja turvallisempaa. Olemme viisaasti toimien eurooppalaiselle teollisuudelle jatkossa kiinnostavampi kumppani.

Maaliskuussa julkaistiin Valtioneuvoston teettämä raportti Suomen mineraaliklusterista. Ala pitää sisällään muun muassa malminetsinnän, kaivostoiminnan, rikastuksen ja metallinjalostuksen. Mineraaliklusterin kokonaistuotos on kerrannaisvaikutuksineen noin 22,1 miljardia euroa. Tästä suorien vaikutusten osuus on noin 12,2 miljardia euroa. Klusteri työllistää kerrannaisvaikutuksineen 87 400 henkilötyövuotta, josta suoraan noin 24 600 henkilötyövuotta.

Suomen kallioperän sisältämät mineraalit, suomalainen koulutus, pitkäaikainen osaaminen mineraalien jalostuksessa ja kemianteollisuudessa ovat poikkeuksellinen yhdistelmä. Vastaavaa kokonaisuutta ei ole yhdelläkään toisella eurooppalaisella maalla.

Eurooppalainen teollisuus on nyt aiempaa kiinnostuneempi Suomesta, mielenkiinto Yhdysvalloista on vähintään yhtä voimakasta. Monilla teollisuudenaloilla eurooppalaista huoltovarmuutta ei ole saavutettavissa ilman suomalaista arvoketjua, joka alkaa malminetsinnästä ja ulottuu kaivostoiminnan kautta malminjalostukseen ja muuhun teolliseen tuotantoon.

Akkuteollisuuden merkitys ilmastokriisin torjunnassa on ratkaiseva. Kyse ei ole vain liikenteen sähköistymisestä vaan kaiken uusiutuvan energian hyödyntämisestä. Ilman kaivannaisteollisuutta ei ole tuulivoimaa tai aurinkosähköä.

Parhaillaan elettävät poikkeusolot nostavat suomalaisen akkutoimialan mahdollisuuksia pysyvästi. Mahdollisuudet eivät kuitenkaan toteudu itsekseen.

Suomi tarvitsee laajan GTK:n johdolla toteutetun laajan geologisen ohjelman akkuteollisuuden mahdollisuuksien tarkemmaksi selvittämiseksi. Malminetsintätyö luo pohjan alan luomalle työllisyydelle koko arvoketjussa. GTK:lla on kansainvälisesti arvostettua osaamista. Nyt tarvitaan kansallista rahoitusta, jotta tuo osaaminen on näyttämässä Suomelle tietä kohti kaivattua työllisyysasteen nousua.

Malminetsintää tekevien tahojen on myös panostettava aiempaa enemmän omasta toiminnastaan viestimiseen. Toimijoiden oma hiljaisuus on jättänyt liiaksi tilaa osin paikkansa pitämättömille väitteille. Eri viranomaistahojen ja GTK:n viestinnän resursseja tulee vahvistaa, jotta keskustelua voidaan käydä asiapohjalla.

Kaivostoiminnan käynnistäminen Suomessa on saatava sujuvammaksi ilman että ympäristömääräyksistä tingitään. Ruotsin sosialidemokraattien ja ympäristöpuolueen johtama hallitus on asettanut itselleen saman tavoitteen.

Vientiteollisuus on suomalaisen hyvinvoinnin selkäranka myös jatkossa. Viennin varaan tullaan asettamaan yhä suurempia taloudellisia odotuksia koronan jälkihoidon ja väestön vanhenemisen takia. Tuota selkärankaa tulee vahvistaa kaikin mahdollisin tavoin.

Jussi Lähde