16.10.2019
Kobolttia ja muita teknologiamineraaleja etsivä Latitude 66 Cobalt on jättänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille kolme varausilmoitusta laajoista alueista kahdeksan kunnan alueella Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Varausilmoitusten yhteenlaskettu pinta-ala on 3700 neliökilometriä. Yhtiö on hakenut alueille kaksivuotista varausta.
– Suomen kallioperää peittävä moreenikerros vaikeuttaa malmioiden löytämistä. Tästä syystä kaikki maamme kaivokset eivät sijaitse geologisten vyöhykkeidensä mielekkäimmillä paikoilla. Perusteellinen alueellinen geologinen tutkimus auttaa välttämään tämän virheen, Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer kertoo.
Hoyerin mukaan laajan aluetutkimuksen puute on joissain tapauksissa johtanut lyhtyaikaiseen kaivostoimintaan, vaikka samalla vyöhykkeellä todennäköisesti sijaitsee paikantamattomia malmioita, jotka takaisivat kymmenien vuosien kaivostoiminnan.
Operaatio Akkumalmi etsii mahdollisuuksia pitkäaikaiseen kaivostoimintaan
Uusien varausilmoitusten myötä yhtiö käynnistää vuodet 2020–2022 kattavan projektin, jota varten se kerää kansainvälisen tutkijaryhmän kartoittamaan geologisesti lupaavien alueiden parhaiden kobolttimalmioiden mahdollisia sijainteja. Projektin tavoitteena on tuottaa tietoa alueiden kallioperän rakenteesta ja ohjata yhtiön malminetsintälupahakemukset pitkäaikaisen kaivostoiminnan mahdollistaville alueille.
– Haluamme kehittää pitkäikäisiä kaivosprojekteja, joiden myötä työntekijät voivat sitoutua alueille, hankkia ja maksaa asuntonsa sekä kouluttaa lapsensa kotipaikkakunnalla koko kouluiän ajan. Tämä edellyttää, että tunnemme kyseiset geologiset alueet laajasti ja hyvin, Hoyer toteaa.
– Olemme viimeisen kolmen vuoden aikana investoineet kolme miljoonaa euroa Kuusamon liuskevyöhykkeen tutkimuksiin. Geologeillamme on ymmärrys siitä, miten koboltti on asettunut nykyisille sijoilleen. Tätä tietoa on nyt mielekästä soveltaa iältään ja rakenteeltaan samanlaisiin geologisiin vyöhykkeisiin Suomessa, Hoyer kertoo.
Latitude 66 Cobalt jätti syyskuussa 2000 neliökilometrin aluetta koskevan varausilmoituksen Peräpohjan liuskevyöhykeen itäiselle alueelle Rovaniemen eteläpuolelle. Yhtiön Tukesille jättämien varausilmoitusten yhteenlaskettu pinta-ala on nyt 5700 neliökilometriä.
– On ymmärrettävää, että näin laajoja alueita koskevat varausilmoitukset herättävät kysymyksiä. Alueellinen geologinen tutkimus vaatii merkittäviä taloudellisia panostuksia ja eri geologian osa-alueiden huippuosaajien kokoamista työskentelemään yhdessä. Tästä syystä useamman samantyyppisen geologisen vyöhykkeen tutkiminen yhdellä kertaa on järkevää, Hoyer perustelee.
Koboltti on sivuutettu aiemmissa tutkimuksissa
Geologista tutkimustyötä johtaa yksi yhtiön perustajista, saksalainen geologian professori Steffen Hagemann.
– Nyt varatuilla alueilla on tehty geologista työtä aiemmin, mutta silloin on etsitty kuparia, kultaa tai muita teollisuuden perinteisesti tarvitsemia mineraaleja. Aiemmissa tutkimuksissa lupaavatkin kobolttilöydökset on sivuutettu, Hagemann kertoo.
Akkujen toimintavarmuuden ja turvallisuuden takaavasta koboltista on tullut haluttu raaka-aine uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen ja liikenteen sähköistymisen myötä.
Hagemannin mukaan varausaikainen tutkimus on pääasiassa historiallisen tutkimustiedon keräämistä, analysointia ja tulkitsemista. Varausaikana maastossa tullaan liikkumaan varsin vähän. Suurin osa työstä tapahtuu erilaisissa arkistoissa sekä haastattelemalla alueilla aiemmin toimineita geologeja.
– Yksi kiinnostuksen kohteemme alueella ovat suurikokoiset lohkareet, joista on mitattu merkittäviä kobolttipitoisuuksia. Tiedämme että jääkausi ei ole liikuttanut niitä kovin kauaksi lähtösijoiltaan, Hagemann kertoo.
Thomas Hoyer ja Steffen Hagemann
Maastotyöskentely tapahtuu jokamiehenoikeuden puitteissa
Thomas Hoyer painottaa varausaikaista keskusteluyhteyttä alueen asukkaiden ja elinkeinojen kanssa.
– Mikäli alueilla on esimerkiksi matkailuun liittyviä hankkeita, jotka eivät ole vielä julkisia, toivomme luottamuksellisia keskusteluja aiheesta. Valmistelussa olevien luonnonsuojelualueiden geologiseen tutkimiseen emme tule panostamaan, Hoyer kertoo.
Hoyer muistuttaa, että varausaika ei anna yhtiölle oikeutta kairauksiin tai ajoneuvojen käyttöön maastossa.
– Kaikki varausaikainen toiminta maastossa tapahtuu jokamiehenoikeuden puitteissa. Olemme maastotutkimusten aikatauluja suunnitellessamme yhteydessä paliskuntiin. Mikäli haluamme kerätä maaperänäytteitä, olemme etukäteen maanomistajiin yhteydessä, Hoyer kertoo.
Varausajan päättyessä yhtiö arvioi mille osalle alueista on mielekästä tehdä malminetsintälupahakemuksia jatkotutkimuksia varten.
– Laajan geologisen kartoituksen tavoitteena on ymmärtää mikä on Suomen todellinen potentiaali olla merkittävä koboltin tuottaja. Suomalainen tai eurooppalainen akkuklusteri eivät synny pelkillä puheilla, tarvitaan myös tekoja, Thomas Hoyer summaa.
Latitude 66 Cobalt varausten ja malminetsinnän periaatteet:
Latitude 66 Cobalt ei tee varauksia tai malminetsintää luonnonsuojelualueilla tai Natura 2000-alueilla ja jätämme kyseisiin alueisiin vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen.
Jätämme varauksissa ja malminetsinnässä laajoihin järviin ja jokiin vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen.
Jätämme taajamiin vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen.
Jätämme malminetsinnässä Ounasvaaran, Rukatunturin, Riisitunturin ja Sallatunturin ympärille kymmenen kilometrin suojavyöhykkeen.
Tukesille jätettyjen varausilmoitusten alueet:
Liitteet:
Varausilmoitusalueiden kartat, kolme kappaletta
Latitude 66 Cobaltin tekemien varausilmoitusten ja malminetsintähakemusten kokonaiskartta
Valokuva Thomas Hoyer ja Steffen Hagemann
Haastattelupyynnöt:
Jussi Lähde, puhelin 040 594 4444, sähköposti jussi@lat66.com
Latitude 66 Cobalt Oy kehittää tällä hetkellä kobolttikaivoksia Kuusamon Käylän ja Posion Maaninkavaaran alueilla. Lisätietoja yhtiöstä löydät verkkosivuilta osoitteesta www.lat66.com tai yhtiön viestinnästä, Jussi Lähde, puhelin 040 594 4444, sähköposti jussi@lat66.com.