Takaisin

Etusivu Ajankohtaista Latitude 66 Cobaltin varantoarvio: Juomasuo Euroopan neljänneksi suurin tunnettu kobolttiesiintymä

Latitude 66 Cobaltin varantoarvio: Juomasuo Euroopan neljänneksi suurin tunnettu kobolttiesiintymä

17.3.2021

Teknologiamineraalien malminetsintää sekä kobolttikaivosten kehitystyötä tekevä Latitude 66 Cobalt Oy on teettänyt varantoarvion Pohjois-Kuusamossa sijaitsevan Juomasuon kaivospiirin alueen esiintymistä.*

Varantoarvio perustuu Juomasuon kaivospiirillä aiemmin toimineiden yhtiöiden kairaamien kairasydänten uudelleenanalysointiin, Latitude 66 Cobaltin tekemien kairausten tuloksiin sekä geologisten tutkimusten pohjalta tehtyyn esiintymän rakenteen uudelleenmallinnukseen.

Varantoarviossa Juomasuon K1-esiintymästä on tehty kaksi mallinnusta: ensimmäisessä on arvioitu esiintymän mineraalien määrää kullan ja toisessa koboltin osalta. Tietyt K1-esiintymän lohkot sisältävät ainoastaan kobolttia, eivät kultaa. Tästä syystä mallinnusten tulokset poikkeavat toisistaan. Myöhemmin tehtävä kaivossuunnitelma tulee tarkemmin kuvaamaan tuotettavan kullan sekä koboltin määriä.

Varantoarvion tulokset: kulta

Ensimmäisessä arviossa esiintymiä tarkastellaan ensisijaisesti sen perusteella, missä esiintymien osissa esiintyy kultaa. Kultapitoisuuden raja-arvona on käytetty 0.5 grammaa tonnissa.

Esiintymien sisältämän kullan kokonaismäärä on yhteensä 647.000 unssia, mikä on 51 % enemmän kuin vuoden 2014 varantoarviossa**. Koboltin määrä on 5.840 tonnia, mikä on 73 % enemmän kuin vuoden 2014 varantoarviossa vertailukelpoisesti kullan kanssa yhdessä esiintyvän koboltin määrä.

Varantoarvion tulokset: koboltti

Toinen arvio kattaa esiintymän osat, joissa kobolttipitoisuus on yli 200 ppm. Näiltä osin Juomasuon kaivospiirin esiintymät sisältävät yhteensä 16.490 tonnia kobolttia, mikä on 43 % enemmän kuin vertailukelpoinen määrä vuoden 2014 varantoarviossa.

Tiedote jatkuu taulukon jälkeen.

Kansainvälisen JORC 2012 -standardin mukaisen varantoarvion on laatinut International Resource Solutions -yhtiön geologi Brian Wolfe, joka on tehnyt muun muassa Rupert Resourcen Pahtavaaran kultaesiintymän varantoarvion ja teknisen raportin vuonna 2018.

Euroopan neljänneksi suurin kobolttiesiintymä

Yhtiö on teettänyt Geologian tutkimuskeskus GTK:lla vertailun Euroopan unionin tunnetuista kobolttiesiintymistä. Vertailun mukaan Juomasuon kaivospiirin alueen esiintymät (K1, K2, K3) muodostavat Euroopan neljänneksi suurimman tunnetun kobolttivarannon.

Juomasuon esiintymiä on toistaiseksi tutkittu syvimmillään noin 470 metriin asti, eikä tutkimuksissa ole saavutettu syvyyttä, jossa esiintymä päättyisi. Latitude 66 Cobaltin vuoden 2018 jälkeen teettämät geofysikaaliset tutkimukset antavat viitteitä siitä, että esiintymät jatkuvat myös toistaiseksi tunnetun alueen ulkopuolelle. Näin ollen esiintymä on hyvin todennäköisesti varannoltaan nyt julkaistua arviota suurempi.

Geologinen tutkimustyö alueella jatkuu

Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyer on tyytyväinen yhtiön vuonna 2018 aloittaman geologisen tutkimustyön tuloksiin.

– Perusolettamamme oli, että Juomasuon esiintymät ovat poikkeuksellisen lupaavia ja aikaisempi tutkimustyö varsinkin koboltin osalta oli ollut puutteellista. Varantoarvio osoittaa näkemyksemme oikeaksi, samalla se on vain väliaikatieto. Emme kiirehdi kohti kaivostoiminnan aloittamista, toiminnan pääpaino on edelleen alueen malmipotentiaalin tutkimisessa.

Juomasuon malmioon liittyy Hoyerin mukaan koboltin määrän lisäksi toinen tärkeä seikka.
– Juomasuon esiintymät ovat vertailussa sijalla neljä, samalla niiden kobolttipitoisuus on EU-alueen esiintymien korkein.

Latitude 66 Cobalt tekee Kuusamon Juomasuon ja Posion Haarakummun esiintymien kaivoskehitysten lisäksi myös laajojen alueiden geologista tutkimusta Kainuussa, Koillismaalla, Peräpohjan alueella sekä Itä-Lapissa.

Hoyer muistuttaa, että laajojen alueiden systemaattinen malminetsintä on edellytys pitkäaikaisen ja taloudellisesti kannattavan kaivostoiminnan syntymiseen.

– GTK:n tekemä vertailu motivoi laajojen kokonaisia geologisia vyöhykkeitä kattavan perustutkimuksen tekoon. Koboltin lisäksi Suomen kallioperän kupari-, nikkeli- sekä litiumvarannot ovat tärkeitä sähköistyvän liikenteen sekä uusiutuvien energialähteiden edellyttämän sähkön varastoinnin toteuttamisessa, Hoyer huomauttaa.

Suomi tarjoaa vaihtoehdon kongolaiselle koboltille

Thomas Hoyerin mukaan akkuteknologian Suomelle tarjoamat mahdollisuudet on viime vuosien aikana alettu ymmärtää yhteiskunnallisessa keskustelussa yhä paremmin.

– Euroopan tunnettujen kobolttivarantojen vertailu osoittaa Suomen ja Pohjoismaiden ainutlaatuisen aseman. Euroopan unionin 20 suurimmasta kobolttiesiintymästä 14 sijaitsee Suomessa ja vain yksi Pohjoismaiden ulkopuolella, Hoyer toteaa.

Akkumineraalien alkuperään, tuotantoketjun eettisyyteen sekä mineraalien prosessoinnissa ja akkujen valmistuksessa käytetyn energian päästöihin kiinnitetään jatkuvasti enemmän huomiota.

– Hyvä esimerkki tästä on autonvalmistaja BMW:n ilmoitus, jonka mukaan tästä vuodesta alkaen yhtiön valmistamien autojen akuissa ei käytetä kongolaista kobolttia. Tämä on merkinnyt muutosta alan totutuista toimintatavoista. BMW on tehnyt hankintasopimuksia suoraan kaivosyhtiöiden kanssa. Tämä kehitys merkitsee sitä, että teollisuus on valmis maksamaan lisähintaa asiallisesti tuotetuista akkumineraaleista, Hoyer pohtii.

Lisätiedot ja haastattelupyynnöt:
Jussi Lähde, vastuullisuus ja viestintä, puhelin +358 40 594 4444, sähköposti jussi@lat66.com

* Kaivospiirin alueella sijaitsee kolme esiintymää nimiltään K1, K2 ja K3. Esiintymien sijainti on esitetty oheisella kartalla.
** Vuoden 2014 varantoarvion on teettänyt alueella tuolloin kaivostoimintaa kehittänyt Dragon Mining Oy

Tiedotteessa julkaistut luvut kattavat vain Juomasuon kaivospiirin alueella olevat esiintymät (K1, K2 ja K3). Varantoarvioraportti kattaa myös Juomasuon kaivospiirin ulkopuolella olevia esiintymiä, joita yhtiö ei ole kehittänyt (Meurastuksenaho ja Sivakkaharju).

Liitteet:
Karttakuva Juomasuon kaivospiiri
Valokuva Thomas Hoyer

Juomasuon kaivospiirin K1-esiintymää koskeva varantoarvio
Juomasuon kaivospiirin K1-esiintymän vaihtoehtoinen mallinnus
Juomasuon kaivospiirin K2 ja K3 -esiintymiä koskeva varantoarvio

Latitude 66 Cobalt on keskittynyt teknologiamineraalien ja erityisesti koboltin etsimiseen Suomessa. Yhtiö kehittää koboltti-kulta -kaivosta Kuusamon Juomasuolle ja koboltti-kupari -kaivosta Posion Haarakumpuun.

Latitude 66 Cobalt ei tee varauksia tai malminetsintää luonnonsuojelualueilla tai Natura 2000-alueilla, ja mainittuihin alueisiin yhtiö jättää hakemuksissaan vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen. Suojavyöhykkeet koskevat myös laajoja järviä ja jokia sekä taajamia. Yhtiö on hakemuksissaan jättänyt Ounasvaaran, Pyhätunturin, Riisitunturin, Rukatunturin ja Sallatunturin ympärille kymmenen kilometrin suojavyöhykkeet.