Latitude 66 Cobaltille 60 000 euron rahoitus Kuusamon liuskevyöhykkeen geologisiin tutkimuksiin

11.4.2019

Kuusamoon ja Posiolle kobolttikaivoksia kehittävä Latitude 66 Cobalt on saanut 60 000 euron tutkimusrahoituksen Business Finlandin alaisesta BATCircle-ohjelmasta.

Kaksivuotinen rahoitus käytetään Kuusamon liuskevyöhykkeen geologiseen tutkimustyöhön. Kuusamossa tehtävää tutkimustyötä koordinoi Geologian tutkimuskeskus GTK.

”Kuusamon liuskevyöhyke eli Kuusamo Schist Belt on geologisesti ainutlaatuinen alue, jolla on merkittävä taloudellinen potentiaali. Alueen syntyhistoria ei ole meille geologeille vielä täysin selvä. Nyt tehtävän tutkimuksen myötä meille syntyy mineraaliesiintymistä parempi käsitys ja pystymme tarkemmin mallintamaan niitä”, yhtiön geologista työtä johtava professori Steffen Hagemann kertoo. Hagemann on Latitude 66 Cobaltin hallituksen jäsen.

”Tutkimusprojekti selvittää koboltin esiintymistä koskevia tunnusmerkkejä koko Kuusamon liuskevyöhykkeen alueella. Näin saamme tarkempaa tietoa siitä mistä kobolttia kannattaa etsiä ja mistä ei. Tämän tiedon pohjalta malminetsintään varatut alueet tarkentuvat ja pienenevät”, Hagemann toteaa.

Hagemannin mukaan tutkimuksesta saatavaa tietoa tullaan hyödyntämään myös muilla geologisesti lupaavilla alueilla Suomessa.

Viime vuoden tammikuussa aktiivisen työskentelyn Kuusamon ja Posion kobolttikaivosten kehittämiselle aloittaneelle yhtiölle mukanaolo kansallisen ja eurooppalaisen akkuklusterin kehittämisessä on merkittävä askel.

”Rahoitusta merkittävämpää ovat yhteistyön kautta avautuvat kumppanuudet yliopistojen, energia-alan muutosta koskevien kansainvälisten tutkimusohjelmien sekä alan yritysten kanssa”, kertoo Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyer.

Hoyer muistuttaa, että energiantuotantoon ja -varastointiin liittyvä teknologia kehittyy eri puolilla maailmaa nopeasti.

”Olemme Euroopassa liian tuudittautuneita ajatukseen siitä, että olemme aina kehityksen eturintamassa. Akkuteknologiassa ja akkujen valmistamisessa Aasia on meitä edellä. Energian varastoinnissa on kyse teollisesta vallankumouksesta, jossa kotimaisen raaka-aineen saatavuuden varmistaminen luo perustan kokonaan uuden teollisuudenalan synnylle. Kierrätys on tärkeää, mutta akkujen kysynnän kasvaessa erittäin nopeasti, menee vuosikymmeniä ennen kuin riittävä määrä kobolttia ja muita akkumineraaleja on riittävästi kierrätyksen piirissä”, Hoyer muistuttaa.

”Suomi ja maailma tarvitsevat kaivostoimintaa paitsi jokaisen tuulivoimalan tai aurinkopaneelin rakentamiseen, myös niiden tuottaman energian varastointiin. Suomen seuraava hallituksen luotsaaman EU-puheenjohtajuuden aikana tehdään merkittäviä Euroopan akkuteollisuuden kehitystä koskevia linjauksia ja raaka-ainevarmuus on aivan kriittisessä roolissa näitä päätöksiä tehdessä”, Hoyer muistuttaa.

BATCircle on akkumetalliekosysteemi, jota Aalto-yliopisto johtaa. Kansallisessa BATCircle-konsortiossa on mukana kaikkiaan 22 yritystä, neljä yliopistoa, kaksi tutkimuslaitosta sekä kaksi kaupunkia. Projekti on kaksivuotinen ja sen kokonaisbudjetti on yli 20 M€. Hanke kytkeytyy suoraan Business Finlandin Batteries from Finland -kokonaisuuteen. Konsortion osana valmistellaan myös EU:n Strategista Energiateknologiaohjelmaa (SET Plan, työryhmä Batteries recycling), jossa Suomi Aalto-yliopiston ja Outotecin johdolla koordinoi akkualaan liittyvän kierrätyksen kansainvälistä tutkimusta.

BATCircle-konsortion muodostavat Aalto-yliopisto, Oulun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, LUT-yliopisto, Geologian tutkimuskeskus GTK, Teknologian tutkimuskeskus VTT, Boliden Harjavalta Oy, Boliden Kokkola Oy, Suomen Malmijalostus Oy, Fortum Power and Heat Oyj, Fortum Waste Solutions Oy, Freeport Cobalt Oy, Outotec Oyj, Norilsk Nickel Harjavalta Oy, AkkuSer Oy, CrisolteQ Oy, Oy Fennoscandian Resources Ab, Ima Engineering Ltd Oy, Keliber Oy, Latitude 66 Cobalt Oy, Magsort Oy, Mawson Oy, Mine On-Line Service Oy, Mondo Minerals B.V., Suhanko Arctic Platinum Oy, Teraloop Oy, Tracegrow Oy, Vulcan Hautalampi Oy (FinnCobalt), Harjavallan kaupunki  ja Porin kaupunki