Latitude 66 Cobalt Oy:n yhteiskuntavastuuraportti 2020

20.10.2021

Latitude 66 Cobalt Oy päätyi julkaisemaan yhteiskuntavastuuraporttinsa omilla verkkosivuillaan.

– Laadimme raportin edellisvuoden tapaan, tavoitteenamme kertoa nimenomaan siitä työstä, jota yhtiö tekee yhteiskuntavastuun tiimoilla. Tänä vuonna Kestävän kaivostoiminnan verkoston taholta kuitenkin esitettiin toive, jonka mukaan raporttien tulisi olla huomattavan lyhyitä, Latitude 66 Cobaltin vastuullisuuden ja viestinnän parissa työskentelevä Jussi Lähde kertoo.

Lähteen mukaan yhteiskuntavastuuraportin kaltainen dokumentti kehittyy vuodesta toiseen yhtiön toiminnan rinnalla.
– Elämme ajassa, jossa yritysten asiakkaat ja eri sidosryhmät haluavat entistä tarkempaa tietoa yhteiskuntavastuutyöstä. Toivon että yritysten yhteiskuntavastuuraportit kehittyvät tähän suuntaan. Silloin niistä tulee myös toimivia työkaluja yhteydenpidon arkeen, Lähde pohtii.

 

Lue tästä Latitude 66 Cobaltin Yhteiskuntavastuuraportti 2020

 

Yhteiskuntavastuuraportti 2020

Latitude 66 Cobalt Oy

 

Kuvaus yrityksestä

Latitude 66 Cobalt on vuonna 2017 toimintansa aloittanut australialais-suomalainen yhtiö. Emoyhtiö Latitude 66 Cobalt Ltd omistaa Latitude 66 Cobalt Oy:n sataprosenttisesti, ja emoyhtiön suomalaisomistuksen osuus on noin 19%. Latitude 66 Cobalt Oy tekee teknologiamineraaleihin liittyvää malminetsintää ja kehittää kahta tunnettua malmiota Kuusamossa ja Posiolla kohti kaivostoimintaa.

Työskentelemme paikantaaksemme suomalaisen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden tarvitsemia mineraaleja, erityisesti kobolttia. Uusiutuvien energiamuotojen hyödyntäminen ja energian varastointi ovat mahdollisia akkuteknologian avulla. Koboltin ja muiden mineraalien kansallisen ja eurooppalaisen huoltovarmuuden kannalta on tärkeää, että Kiina ei dominoi materiaalivirtoja nykyisellä tavalla.

Kansallisen akkustrategian toteutuminen ja akkuteknologiaan liittyvien investointien syntyminen Suomeen edellyttävät laajojen alueiden systemaattista malminetsintää. Malminetsinnän yleinen hyväksyttävyys edellyttää kaivosroyaltyn eli kaivosveron käyttöönottoa siten, että tuotto ohjataan kaivosten toiminta-alueille. Olemme yhtiönä ottaneet Suomessa ensimmäisenä käyttöön malminetsinnän suojavyöhykkeet (lisää kohdassa ’Tietoa malminetsinnästä’). Suosittelemme suojavyöhykkeiden käyttöönottoa kaikille Suomessa toimiville malminetsintäyhtiöille.

Vuosina 2020–2022 toteutamme laajojen geologisten alueiden perustutkimusta Kainuussa, Koillismaalla, Peräpohjan alueella sekä Itä-Lapissa. Laajoilla varausalueilla tehtävän tutkimuksen tavoitteena on kohdentaa varsinainen malminetsintä lupaavimmille alueille.

Olemme aktiivinen osallistuja malminetsintää ja koko mineraaliklusteria koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa. Toimistomme sijaitsee Oulussa, geologinen tutkimusasema sekä kairasydänvarasto Posiolla ja geologinen asema Kuusamon Käylän kylässä.

Lisätietoja yhtiöstä:

www.lat66.com tai

Jussi Lähde, vastuullisuus ja viestintä, jussi@lat66.com, puhelin 040 594 4444

 

Yritys lukuina 2020

Raportoidut mineraalivarannot: 16 490 t kobolttia, 647 000 oz kultaa (JORC-standardin mukainen)

Toiminnan aloitusvuosi: 2017

Malminetsintäalueen pinta-ala: kaivospiiri 72 ha, malminetsintälupahakemusalueet 2 750 ha, varausalueet 625 434 ha

Omien työntekijöiden määrä (31.12.): 5 vakituista, 5 kausityöntekijää

Työntekijöiden pääasialliset asuinkunnat: Kuusamo, Oulu

 

Tietoa malminetsinnästä

Latitude 66 Cobalt ei tee varauksia tai malminetsintää luonnonsuojelualueilla tai Natura 2000-alueilla, ja mainittuihin alueisiin yhtiö jättää hakemuksissaan vähintään 500 metrin suojavyöhykkeen. Sama suojavyöhyke koskee myös laajoja järviä ja jokia sekä taajamia. Lisäksi yhtiö on hakemuksissaan jättänyt Ounasvaaran, Pyhätunturin, Posion Riisitunturin, Rukatunturin ja Sallatunturin ympärille kymmenen kilometrin suojavyöhykkeet. Yhtiö ei tee varauksia tai malminetsintää saamelaisten kotiseutualueeksi määritellyllä alueella.

Olemme vuodesta 2017 tutkineet Kuusamon liuskevyöhykkeen (Kuusamo Schist Belt) geologista rakennetta ja mineraalipotentiaalia. Sovellamme Kuusamon liuskevyöhykettä koskevaa tietoa muille samankaltaisille geologisille alueille. Työskentelemme paikantaaksemme suomalaisen ja eurooppalaisen akkuteollisuuden tarvitsemia mineraaleja, erityisesti kobolttia.

Vuosina 2020-2022 yhtiö toteuttaa kymmenen kunnan alueella yhteensä 5 700 neliökilometrin alueella Operaatio Akkumalmi -nimellä kulkevan tutkimusprojektin. Maaperänäytteitä analysoimalla, kivinäytteitä keräämällä ja kartoitusten avulla kohteita rajataan varsinaista malminetsintää varten.

Vuonna 2020 teimme kairauksia Kuusamossa, Posiolla ja Sallassa. Maaperänäytteenottoa ja kartoitusta teimme Kuusamossa, Posiolla, Sallassa sekä Rovaniemen eteläpuolella sijaitsevalla Peräpohjan alueella Rovaniemen ja Tervolan kuntien alueilla. Jatkamme työtä vuonna 2021 muiden alueiden ohella Kainuussa ja Itä-Lapissa.

Nykyisillä malminetsintäalueillamme teemme töitä maaperänäytteitä tutkimalla, maan pinnalta ja ilmasta tehdyillä sähkömagneettisilla tutkimuksilla sekä kairaamalla. Kairauksissa syntyvä kiviliete eli soija tankitetaan ja viedään pois kairauspaikalta. Kairauksissa käytetään myös suoja-alustoja siten, että mahdollisen laiterikon myötä luontoon ei päädy öljyä.

Keskeiset tunnusluvut (raportoitavan vuoden lopussa):

• Varausalueiden lukumäärä ja pinta-ala: 9 kpl ja 625 434 ha
• Malminetsintälupa-alueiden lukumäärä ja pinta-ala: 0 (lainvoimaisuutta odottavia 2)
• Malminetsintälupahakemusten lukumäärä ja pinta-ala: 2 kpl ja 2 750 ha
• Valituksen alaisia malminetsintälupia: 2
• Malminetsintäkairaus: 2 582 km
• Malminetsintäkorvaukset maanomistajille: 9 738€

 

Ympäristö

Yrityksen ympäristökäytännöt:

Vuosi 2020	On	Ei
Sijainti luonnonsuojelualueella*		x
Ympäristöjohtamisjärjestelmä**		x
Ympäristövaikutusten selvitys vaadittu (YVA-lain mukainen)		x
Mittaukset pölylle		x
Mittaukset melulle		x
Mittaukset tärinälle		x
Ympäristöriskien arviointi tehty		x
Poikkeamia ympäristöluvasta (2020)***		(ei lupaa)
Sulkemissuunnitelma kaivokselle		x
Suunnitelma kaivoksen hallitulle alasajolle yllättävissä tilanteissa		x

 

 

Ympäristölupa myönnetty: –

Ympäristönsuojelulain mukainen vakuus: –

Kaivoslain mukainen vakuus kaivoslupa-alueella: 10 000€, Juomasuon kaivospiiri, Kuusamo

Kaivoslain mukainen vakuus malminetsintälupa-alueilla: 6 000€ (malminetsintälupapäätökset odottavat lainvoimaisuutta)

 

Keskeiset tunnusluvut:

• Kaivannaisjätteen määrä: –
• Kaivannaisjätteen hyötykäyttö: –
• Polttoaineiden kulutus: –
• Muu energian kulutus (sähkö ja lämpö): –
• Energian kulutuksen tavoite: –
• Kaivoksen CO2-päästöt: –
• Vedenkulutus: –
• Veden purku kaivosalueen ulkopuolelle: –
• Patojen määrä kaivosalueella: –
• Toiminta-alueella esiintyvien uhanalaisten lajien määrä: –
• Ympäristövaarallisten kemikaalien käyttö: –
• Luonnon monimuotoisuuteen liittyvät toimet: –

 

Henkilöstö ja turvallisuus

Yrityksen henkilöstökäytännöt:

Vuosi 2020	On	Ei
Henkilöstöaloitejärjestelmä:		x
Koko henkilöstöä koskevat kehityskeskustelut:	x
Henkilöstön koulutussuunnitelma:	x
Tasa-arvosuunnitelma:		x
Henkilöstöllä edustus yrityksen hallinnossa:		x
Työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmä*:	x (sisäinen järjestelmä, ei sertifioitu)
Työturvallisuuskortti kaikilla alueella työskentelevillä:		x
Oma pelastusyksikkö:		x

 

Keskeiset tunnusluvut:

• Koulutuspäivät keskimäärin (hlö/v): 1
• Sairauspoissaolot (pois lukien urakoitsijat): <1%
• Tapaturmataajuus: 0
• Käytössä olevat työvuorojärjestelmät: arkipäiväjärjestelmä

 

Vaikutus lähialueiden käyttöön ja elinkeinoihin

Vaikutukset paikallisiin elinkeinoihin:

Geologisen aseman ja tutkimusaseman olosuhteiden kehittämisessä tukeudumme kokonaan paikallisiin yrityksiin Kuusamossa ja Posiolla. Kairausjaksojen aikana noin 250 000 euron kuukausikuluista merkittävä osa jää Koillismaan ja Lapin talousalueille.

Yhtiöllä on paliskuntia varten erikseen nimetty yhteyshenkilö, Pohjois-Suomen aluepäällikkö Niilo Kallunki.

 

Vaikutukset lähialueen virkistyskäyttöön:

Kairauksista ja lennokeilla toteutettavista tutkimuksista aiheutuu lyhytaikaista äänihaittaa, lisäksi tutkimusaikana alueilla liikutaan moottoriajoneuvoilla. Kairaustöiden jäljet ennallistetaan maanomistajien kanssa sovittavalla tavalla. Juomasuon kaivospiirin alueella on talviaikaan Käylän kylän väen ja Rukan turistien käyttämä hiihtolatu, jonka ylläpitoa yhtiö tukee.

 

Vaikutukset maisema-arvoon:

Yhtiö on ennallistanut Kuusamon Juomasuon kaivospiirin aluetta vuodesta 2017. Kaivospiirin alueella on aiemman toimijan 1990-luvulla tekemiä koelouhoksia. Koelouhosten ympäristöä on yhtiön toimesta siistitty ja alueelle on rakennettu poroaidat vuonna 2019.

 

Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

Sidosryhmäyhteistyö:

Yhtiön sidosryhmäyhteistyö pohjautuu vuonna 2017 toteutettuun laajaan luottamuksellisten tapaamisten sarjaan sekä Taloustutkimus Oy:n 1400:lle Kuusamon ja Posion asukkaalle tekemään puhelinhaastattelututkimukseen.

Olemme järjestäneet Kuusamossa ja Posiolla tilaisuuksia, joihin on osallistunut yli 1200 kävijää. (Kuusamon Käylän geologisella asemalla järjestetyt tilaisuudet ja Posion messu- ja markkinatapahtumissa järjestetyt keskustelut).

Kerromme toiminnastamme alueidemme asukkaille postitse jakamiemme julkaisujen ja verkkosivujemme kautta. Teemme aktiivista työtä yhdessä tiedotusvälineiden kanssa, jotta geologiaa ja malminetsintää koskevaa keskustelua käytäisiin tieteellisten faktojen pohjalta.

Toiminta-alueemme kuntien luottamushenkilöt ja viranhaltijat ovat alueiden asukkaiden, maanomistajien ja yrittäjien tiedonsaannin kannalta keskeisiä henkilöitä. Tapaamme kuntien luottamushenkilöitä säännöllisesti ja pidämme heitä ajan tasalla myös toimittamalla materiaalia.

Vuoden 2020 aikana sidosryhmäyhteistyötä on toteutettu koronarajoitusten sallimissa rajoissa.

 

Tutkimus- ja yhteistyöhankkeet:

Latitude 66 Cobalt osallistuu kansallista akkuklusteria kehittäviin tutkimushankkeisiin (BATCircle ja BATTrace) ja tekee yhteistyötä niin alan yritysten, GTK:n kuin yliopistojenkin kanssa laajojen geologisten alueiden malminetsinnän sekä akkumineraalien kysyntään liittyvän kansainvälisen tiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Toimintamme myötä on valmistunut jo useita opinnäytetöitä.

Näemme, että akkumineraalien alkuperän jäljitettävyys (traceability) on yksi keskeisiä suomalaisen akkuklusterin kilpailukykytekijöitä tulevaisuudessa. Työskentelemme laajojen tutkimushankkeiden kokoamiseksi muun muassa mineraalien prosessoinnin ja vesiturvallisuuden jatkuvaksi kehittämiseksi.

Vuonna 2020 yhtiö osallistui Lapin yliopiston ja Itä-Lapin kuntayhtymän malminetsinnän aluetaloudellisia vaikutuksia selvittävään Ilpo-hankkeeseen.