Takaisin

Etusivu Ajankohtaista Latitude 66 Cobalt jätti 134,77 neliökilometrin malminetsintälupahakemukset Pudasjärvelle, Puolangalle, Paltamoon, Hyrynsalmelle, Ristijärvelle ja Sotkamoon

Latitude 66 Cobalt jätti 134,77 neliökilometrin malminetsintälupahakemukset Pudasjärvelle, Puolangalle, Paltamoon, Hyrynsalmelle, Ristijärvelle ja Sotkamoon

10.5.2023

Kobolttia ja muita teknologiamineraaleja etsivä Latitude 66 Cobalt Oy on tutkinut vuodesta 2019 alkaen Kainuun liuskevyöhykkeen alueita malminetsintään liittyvinä varausalueina. Yhtiö on tehnyt tutkimuksia Pohjois-Pohjanmaan Pudasjärvellä ja Kainuussa viiden kunnan alueella. Tutkittujen varausalueiden laajuus on ollut yhteensä 699,63 neliökilometriä.

Varausalue antaa tutkimuksia tekevälle yhtiölle etuoikeuden jättää kyseisille alueille malminetsintälupahakemuksia ennen varausajan päättymistä. Yhtiön Kainuun liuskevyöhykkeen varausalueet päättyvät toukokuun aikana.

Latitude 66 Cobalt on jättänyt varausajan puitteissa malminetsinnän lupaviranomaisena toimivalle Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille malminetsintälupahakemuksia seuraavasti:

Pudasjärven alueelle yhtiö on jättänyt neljä hakemusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 21,76 neliökilometriä.

Puolangan alueelle yhtiö on jättänyt hakemuksen, jonka pinta-ala on 11,02 neliökilometriä.

Paltamon alueelle yhtiö on jättänyt kaksi hakemusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 17,59 neliökilometriä.

Hyrynsalmen alueelle yhtiö on jättänyt hakemuksen, jonka pinta-ala on 14,15 neliökilometriä.

Ristijärven alueelle yhtiö on jättänyt kaksi hakemusta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 53,27 neliökilometriä.

Sotkamon alueelle yhtiö on jättänyt hakemuksen, jonka pinta-ala on 16,96 neliökilometriä.

-Varausaikana geologimme ovat tehneet maastotutkimuksia ja keränneet tutkimusalueilta maaperänäytteitä. Näiden tutkimusten tulosten pohjalta tutkimusalueita on rajattu merkittävästi. Kainuun liuskevyöhykkeen alueella nyt haettavien lupa-alueiden pinta-ala on 19,3 prosenttia toukokuussa päättyvistä varausalueista, yhtiön vastuullisuuden ja viestinnän parissa työskentelevä Jussi Lähde kertoo.

Alueilla tehtävä tutkimus on myös tulevina vuosina hyvin kevyttä ja tapahtuu pääasiassa jokamiehenoikeuden puitteissa.

– Tulevan kesän ja syksyn tutkimuskaudella geologitiimit keräävät kivinäytteitä peruskalliosta ja lohkareista. Näytteenoton aikana siirretään pieniä määriä sammalpeitettä hetkellisesti sivuun, Lähde kertoo.

Latitude 66 Cobalt on kerännyt alueella maaperänäytteitä viime kesänä. Maaperänäytteiden keruusta ilmoitetaan aina maanomistajille etukäteen kirjeellä. Yhtiön geologit liikkuvat merkityillä ajoneuvoilla ja heidän huomioliiveissään on yhtiön tunnukset. Näytteitä ei kerätä viljellyiltä alueilta eikä pihapiireistä.

-Lähivuosien aikana geologien pääasiallisina työkaluina alueella ovat kivivasara ja kompassi. Joidenkin vuosien kuluttua osalla nyt haetuista lupa-alueista tullaan tekemään kallioperän ominaisuuksiin liittyviä tutkimuksia droneilla tai lumipeitteen pinnalle levitettävillä antureilla. Tutkimuksista kerrotaan aina etukäteen maanomistajille ja alueen asukkaille, Lähde kertoo.

Malminetsintä on luonteeltaan poissulkevaa eli tutkittavat alueet pienenevät koko ajan. Kobolttiin liittyvää malminetsintää ei ole tehty kovin pitkään.

-Sovellamme Kainuun tutkimuksissa sitä ymmärrystä, joka geologeillemme on karttunut Kuusamon liuskevyöhykkeellä vuodesta 2018 alkaen tehdyissä tutkimuksissa. Geologisesti alueissa on yhtäläisyyksiä, mutta myös eroja, Lähde kertoo.

Lupahakemusten käsittelyajasta ei tarkkaa arviota

Lupahakemukset käsittelee malminetsinnän lupaviranomaisena toimiva Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes. Latitude 66 Cobalt ei halua esittää arviota lupahakemusten käsittelyajasta.

Osana malminetsintälupien käsittelyprosessia on kuuleminen, jonka yhteydessä alueen asukkaat, maanomistajat, kunnat, paliskunnat, yritykset ja muut tahot voivat esittää näkemyksensä hakemusalueiden sopivuudesta malminetsintään.

-Lähetämme lähiviikkojen aikana kaikille lupahakemusalueiden maanomistajille kirjeen, joka sisältää tietoa hakemusprosessin etenemisestä sekä malminetsinnän vaiheista. Lupahakemusalueiden tarkat kartat löytyvät yhtiömme verkkosivuilta, Lähde kertoo.

Yhtiö postittaa malminetsinnästä kertovan julkaisun lupahakemusalueiden sekä niiden lähialueiden kotitalouksiin ja yrityksiin.

-Tulemme järjestämään alueilla tilaisuuksia siinä vaiheessa, kun lupahakemukset etenevät kuulutusvaiheeseen. Kerromme mieluusti toiminnastamme myös alueen eri tapahtumissa, Lähde kertoo.

Pohjamoreeninäytteiden otto tai kairaustutkimukset ovat todennäköisiä vain hyvin pienellä osalla nyt haettujen malminetsintälupien alueista. Tutkimusten eteneminen siihen vaiheeseen tulee yhtiön mukaan viemään useita vuosia.

Lainvoimainen lupa merkitsee maanomistajille maksettavia korvauksia

Malminetsintää tekevät yhtiöt maksavat lainvoimaisen malminetsintälupa-alueen maanomistajille vuosittain lainmukaisen malminetsintäkorvauksen. Ensimmäisen neljän vuoden aikana vuotuinen korvaus on 20 euroa hehtaarilta ja sen jälkeen korvaus nousee kolmen vuoden välein kymmenellä eurolla hehtaaria kohden aina 50 euroon asti.

Nyt jätettyjen lupahakemusten alueiden vuotuinen malminetsintäkorvausten määrä on yhteensä 269 500 euroa. Malminetsintäkorvausten määrä on Pudasjärvellä 43 520 euroa, Puolangalla 22 040 euroa, Paltamossa 35 180 euroa, Hyrynsalmella 28 300 euroa, Ristijärvellä 106 540 euroa ja Sotkamossa 33 920 euroa. Korvausten kertyminen ja maksu alkaa siinä vaiheessa, kun malminetsintäluvat on hyväksytty ja niitä koskevat mahdolliset valitukset on oikeusasteissa käsitelty.

Pudasjärven lupahakemusalueet Jaurakkajärven ympäristössä

Pudasjärven uudet lupahakemusalueet sijaitsevat Jaurakkajärven pohjois- ja itäpuolella lähellä Pudasjärven ja Puolangan rajaa tien 78 itäpuolella.

-Uudet lupahakemusalueet ovat hyvin lähellä vuonna 2021 tehtyjen malminetsintälupahakemusten alueita. Jaurakkajärven, Akonjärven ja Korpisen ranta-alueet samoin kuin Korpijoen rannat on rajattu hakemusalueiden ulkopuolelle, Lähde kertoo.

Uusien hakemusten myötä yhtiöllä on nyt yhteensä 45,12 neliökilometrin malminetsintälupahakemusalueet Pudasjärvellä.

Puolangan uusi alue Hyrynsalmen raja-alueilla

Latitude 66 Cobalt teki vuonna 2021 malminetsintälupahakemuksia Puolangan koillisosiin lähelle Pudasjärven ja Suomussalmen vastaisia raja-alueita. Uusi hakemusalue sijaitsee etelämpänä Hyrynsalmen raja-alueella Uva-nimisen järven pohjoispuolella.

-Puolangan aiempien lupahakemusten alueet muodostavat yhteisen geologisen alueen Pudasjärven tutkimusalueiden kanssa. Samoin on uudella eteläisellä tutkimusalueella, jossa tutkittava alue ulottuu Puolangan lisäksi Hyrynsalmen ja Paltamon alueelle, Lähde toteaa.

Uusien hakemusten myötä yhtiöllä on nyt yhteensä 96,59 neliökilometrin malminetsintälupahakemusalueet Puolangalla.

Paltamon tutkimusalueet kunnan pohjoisissa ja itäisissä osissa

Paltamossa hakemusalueista toinen sijaitsee kunnan pohjoisessa osassa Ristijärven rajaa vasten teiden 78 ja 888 sekä Törmänmäen ja Uvan kylien välisellä alueella. Toinen alueista sijaitsee viisi kilometriä Kontiomäeltä itään radan pohjois- ja eteläpuolella Miesjärven ympäristössä.

-Kainuun malminetsintälupahakemusalueet sijaitsevat pääasiassa alueilla, joissa asutusta tai vapaa-ajanasutusta on joko vähän tai ei lainkaan, näin on myös Paltamon osalta, Lähde toteaa.

Hyrynsalmen alueella lupahakemusalue sijaitsee Ukkohallasta koilliseen

Hyrynsalmen lupahakemusalue sijaitsee tien 891 molemmin puolin Ukkohallan matkailukeskuksesta koilliseen.

-Jo varausvaiheessa Ukkohallan ympärille jätettiin suojavyöhyke, joka on säteeltään kolme kilometriä korkeimmalta kohdalta mitattuna. Aluetta kehittävät yrittäjät on informoitu lupahakemuksesta etukäteen, käyty keskustelu on ollut hyvähenkistä ja kannustavaa, Lähde kertoo.

Ristijärvellä Uvasta länteen ja itään sekä Tenämästä pohjoiseen

Ristijärven tutkimusalueet sijoittuvat Uva-nimisen järven itä- ja länsipuolille sekä kuntakeskuksen ja Tenämä-nimisen järven pohjoispuolelle.

-Ristijärvellä laajojen alueiden systemaattista malminetsintää ei ole aiemmin juurikaan tehty. Saimme toissa kesänä vierailla kunnanvaltuuston seminaaripäivässä kertomassa malminetsintätyöstä, tapaamisia onollut myös muiden alueen valtuustojen ja kunnanhallitusten kanssa, Lähde kertoo.

Sotkamon lupahakemusalue sijaitsee Vuokatin ja Kontiomäen välissä

Sotkamon lupahakemusalue sijaitsee Ruokostenkylän pohjoispuolella pääasiassa tien 9000 pohjoispuolella sekä pohjoiseen vievän tien 9010 molemmin puolin. Alue sijaitsee valtaosin Kontiomäelle vievän junaradan itäpuolella. Lupahakemusalueen eteläisimmästä reunasta on noin viiden kilometrin matka Vuokattiin.

Latitude 66 Cobalt toivoo suoria yhteydenottoja

-Malminetsintä herättää usein kysymyksiä. Toivomme että alueiden väki on meihin suoraan yhteydessä kaikissa toimintaamme liittyvissä heitä askarruttavissa asioissa, Lähde toteaa.

Lähde korostaa kuntien merkitystä malminetsintää koskevan tiedon välittämisessä.

-Suomalaiselle kotikunnan valtuutettu on todella tärkeä tiedon tuoja. Valtuutettu on se henkilö, jolta usein ensimmäisenä kysytään mitä jossain tapahtuu ja mitä tuo asia merkitsee, Lähde pohtii.

Yhtiö informoi valtuutettuja ja paikallismedioita eri kuntien alueella tapahtuvasta tutkimustyöstä.

-Olemme mielellämme mukana alueiden tapahtumissa kertomassa malminetsintätyöstä. Siihen, että voimme kertoa Kainuun liuskevyöhykkeen kuntien alueelta malminetsinnän tuloksia tulee menemään useampia vuosia, Lähde kertoo.

Yhtiön malminetsintä laajenee Kainuun lisäksi Lappiin

Latitude 66 Cobalt on jättänyt viime viikkojen aikana uusia malminetsintälupahakemuksia myös Koillismaalle ja Lappiin. Nyt jätettyjen lupahakemusten lisäksi yhtiö on jättänyt hakemuksia Kuusamon, Posion ja Sallan sekä Kolarin, Muonion, Kittilän ja Sodankylän alueille. Yhtiöllä on malminetsintään liittyviä lupahakemuksia myös Kemijärvellä, Rovaniemellä ja Savukoskella ja varausalueita muun muassa Pelkosenniemellä.

-Elämme nyt vaihetta, jossa yhtiön malminetsintälupahakemusten määrä ja laajuus on suurimmillaan. Kuluvan vuoden kesän ja syksyn maastotöiden tulosten valmistuttua tutkimusalueita tullaan arvioimaan uudelleen. Kobolttia etsitään nyt alueilta, joista sitä ei ole aiemmin etsitty. Kaikki nyt tutkittavilta alueilta saatava tieto on tärkeää Suomen kallioperän ominaisuuksien tulkitsemisen kannalta, Lähde kertoo.

Lähde muistuttaa, että kobolttiin kohdistunutta malminetsintää on tehty toistaiseksi hyvin vähän ja lyhyen ajan. Pitkään kaikki tarvittava koboltti saatiin muun kaivostoiminnan sivutuotteena.

-Malminetsinnässä kiire on kehno apuri. Systemaattinen työ tarkoittaa sitä, että kunkin tutkimusvaiheen tulokset tulee analysoida ennen seuraavien vaiheiden suunnittelua ja toteutusta. Tästä syystä tässävaiheessa on mahdotonta kertoa millä alueilla työ tulee aikanaan etenemään pidemmälle, Lähde kertoo.

Malminetsinnän teknologinen kehitys on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa.

-Helikoptereilla tai droneilla tehtävien tutkimusten sekä maan pinnalle väliaikaisesti levitettävien antureiden avulla saatavien tutkimustulosten avulla pystytään kairaukset kohdistamaan huomattavasti aiempaa pienemmille alueille. Suomessa kaikki yksityisten yritysten tekemän tutkimustyön tulokset päätyvät lopulta Geologian tutkimuskeskus GTK:lle. Tämä vähentää päällekkäisen tutkimustyön määrää.

Koboltti on yksi energiamurroksen kannalta kriittisistä mineraaleista. Kobolttia käytetään akkuteknologian lisäksi myös teräksen lujittamisessa. Uusimmat kobolttia koskevat innovaatiot liittyvät vedyn tuotantoon. Suomi on Kiinan ulkopuolisen maailman suurin koboltin jalostaja noin 15 % osuudella maailmanmarkkinasta. Suomessa kobolttia jalostetaan Kokkolassa, Harjavallassa ja Sotkamossa. Noin 90 % Suomessa jalostettavasta koboltista tuodaan maahan Kongosta tai Venäjältä.

Lisätiedot: 
Jussi Lähde,  vastuullisuus ja viestintä
puhelin 040 594 4444, sähköposti jussi@lat66.com  