Latitude 66 Cobalt teki 2400 neliökilometrin varausilmoitukset Lappiin, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen

11.5.2021

Kobolttivarantoja kartoittava Operaatio Akkumalmi saa jatkoa

 

Akkumineraalien malminetsintää ja kobolttikaivosten kehitystyötä tekevä Latitude 66 Cobalt on jättänyt Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesille varausilmoitukset laajoista alueista Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueella. Varausalueiden yhteenlaskettu koko on noin 2400 neliökilometriä.

Lapin maakunnassa varausalueet sijaitsevat Kolarissa, Kittilässä, Muoniossa, Posiolla, Sallassa, Savukoskella ja Sodankylässä. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa varausalueet sijaitsevat Kuusamossa ja Pudasjärvellä. Kainuun maakunnassa varausalueet sijaitsevat Hyrynsalmella, Paltamossa, Puolangalla, Ristijärvellä ja Sotkamossa.

 

Lista maakunta- ja kuntakohtaisten varausalueiden koosta löytyy tiedotetekstin loppuosasta.

 

Yhtiö hakee alueille kahden vuoden varausaikaa. Varausaika mahdollistaa alueiden tarkemman geologisen perustutkimuksen teon ja yksinoikeuden tehdä alueita koskevia malminetsintälupahakemuksia varausajan puitteissa.

Yhtiön toimitusjohtaja Thomas Hoyer pitää laajojen geologisten alueiden tutkimista tärkeänä sekä suomalaisen akkuteollisuuden että laadukkaan kaivostoiminnan edellytysten takia.

– Operaatio Akkumalmi alkoi vuonna kun 2019 teimme varaukset yhteensä 5700 neliökilometrin alueille Kainuussa, Koillismaalla ja Lapissa. Nuo varaukset päättyvät tulevana syksynä ja tarkemmissa tutkimuksissa kiinnostaviksi osoittautuneilla alueilla töitä jatketaan malminetsintälupahakemuksia tekemällä. Nyt tehdyillä uusilla varausilmoituksilla jatkamme laajojen geologisten alueiden tutkimusten sarjaa ja sovellamme uusille alueille aiemmassa työssä karttunutta tietoa, Hoyer kertoo.

 

Latitude 66 Cobaltin mielenkiinto kohdistuu uusiutuvan energian varastoinnissa tarvittaviin mineraaleihin. Yhtiö ei tee varauksia tai malminetsintää luonnonsuojelualueilla, Natura 2000-alueilla eikä saamelaisten kotiseutualueeksi määritellyllä alueella. Yhtiö jättää kävijämääriltään suurimpiin matkailukohteisiin ja luontokohteisiin laajimmillaan kymmenen kilometrin suojavyöhykkeen. Hoyer muistuttaa, että varausaikojen päätyttyä yhtiö laatii mahdollisia malminetsintälupahakemuksia vain pienelle osalle varausalueista.

 

Suomeen rakentuva akkumateriaalien teollinen tuotanto tarvitsee kotimaisia mineraaleja

Vaikka akkuteollisuuteen liittyvät investoinnit ja uudet työpaikat saavat paljon huomiota, Hoyer muistuttaa, että Suomen menestyksen mahdollistaa kallioperän mineraalien lisäksi pitkäaikainen osaaminen mineraalien jalostuksessa ja sitä koskevassa tutkimuksessa.

– Akkuteollisuuteen on ladattu suuria odotuksia, mutta jonkun on myös tehtävä työt mineraaliesiintymien paikantamiseksi. Me teemme tuota työtä, Hoyer kertoo.

 

Suomalainen mineraaliklusteri työllistää Suomessa suoraan 25 000 ihmistä ja tuo tukitoimintoineen leivän lähes 90 000 suomalaiselle.

– Mineraaliklusteri on yksi kasvavia teollisuudenaloja. Alan työpaikat ovat tällä hetkellä liian riippuvaisia maailmalta Suomeen jalostettavaksi tuotavista mineraaleista. Samaan aikaan teollisuuden kannalta kriittiset mineraalit kuten koboltti ovat kiristyvän kansainvälisen kauppataiston ytimessä, Hoyer toteaa.

 

Laajojen alueiden tutkimus mahdollistaa pitkäikäisen kaivostoiminnan

Hoyer painottaa laajojen geologisten alueiden rakenteita koskevan tutkimuksen merkitystä malminetsinnän tuloksille. Valtionyhtiöiden malminetsintätyön päätyttyä 1990-luvulla Suomessa ei useamman vuosikymmenen aikana ole tehty systemaattisesti laajoihin alueisiin keskittyvää geologista tutkimusta muiden kuin Geologian tutkimuskeskus GTK:n toimesta.

– Suuntaamme varausalueilla tehtävät selvitysvaiheen tutkimukset alueille, jotka auttavat meitä ymmärtämään kyseisen geologisen vyöhykkeen rakenteita. Tämä auttaa meitä kohdistamaan myöhemmässä vaiheessa varsinaista malminetsintää parhaalla mahdollisella tavalla, Hoyer toteaa.

 

Hoyer muistuttaa, että malminetsintään käytettyjen investointien määrä näkyy aikanaan myös mahdollisen kaivostoiminaan laadussa.

– On kaikkien suomalaisten yhteinen etu, että kaivostoiminta perustuu esiintymiin, jotka takaavat mahdollisimman pitkäaikaisen ja maailmantalouden vaikeammissakin vaiheissa kannattavan toiminnan, Hoyer pohtii.

 

Kaivoslain uudistuksen valmistelijoille sekä uudistuksesta aikanaan päättäville kansanedustajille Hoyerilla on selkeä viesti.

– Muutetaan lain nimi. Kaivoslaki on todellisuudessa laki malminetsinnästä ja kaivostoiminnasta. Tukesin arvion mukaan vain yksi tuhannesta malminetsintähankkeesta etenee kaivostoimintaan. Vaikka malminetsinnän tavoitteena on kaivostoiminta, kyseessä on kaksi hyvin erilaista toimintoa, niin liiketaloudellisesti kuin alueellisilta vaikutuksilta. Lain nykyinen nimi on harhaanjohtava, Hoyer tuumii.

 

Lakiuudistuksen yhteydessä on keskusteltu myös varausalueiden tai varausajan rajoittamisesta.

– On aina hyvä miettiä mihin tällaiset ajatukset toteutuessaan johtavat. Pienempiä alueita tutkimalla ei synny kokonaisnäkemystä geologisista vyöhykkeistä ja niiden potentiaalista. Mitä lyhyempi varausaika on, sitä vähäisemmän aluetta koskevan tutkimustiedon varassa edetään malminetsintälupavaiheeseen. Tämä johtaa käytännössä nykyistä laajempiin malminetsintälupahakemusalueisiin, mikä ei ole kenenkään kannalta hyvä asia.

Hoyer muistuttaa, että johtuen Suomen vuodenajanvaihteluista vuoden varausaika tarkoittaa useilla seuduilla vain kolmen tai neljän kuukauden mahdollisuutta kenttätutkimuksiin.

 

Lisätiedot, kuvapyynnöt ja haastattelupyynnöt:

Jussi Lähde, vastuullisuus ja viestintä, puhelin 040 594 4444, sähköposti jussi@lat66.com

 

Kuntakohtaiset tiedot varausalueiden koosta ja aluetta koskevan varausaluekartan nimi

Lapin maakunta, 1678 neliökilometriä:
Kolari                 260 neliökilometriä                varausalue Kolari
Kittilä                  153 neliökilometriä                varausalue Kolari
Muonio              383 neliökilometriä                varausalue Kolari
Posio                  189 neliökilometriä                 varausalueet Posio ja Vasaraperä
Salla                    276 neliökilometriä                varausalue Salla
Savukoski             11 neliökilometriä                varausalue Sodankylä
Sodankylä         425 neliökilometriä                varausalue Sodankylä

Pohjois-Pohjanmaan maakunta, 182 neliökilometriä:
Kuusamo            27 neliökilometriä                  varausalue Vasaraperä
Pudasjärvi        155 neliökilometriä                  varausalueet Posio ja Kainuu eteläinen (pohjoisosa)

Kainuun maakunta, 546 neliökilometriä:
Hyrynsalmi       178 neliökilometriä                 varausalue Kainuu eteläinen (eteläosa)
Paltamo               64 neliökilometriä                 varausalue Kainuu eteläinen (pohjoisosa)
Puolanka             23 neliökilometriä                 varausalue Kainuu eteläinen (eteläosa)
Ristijärvi            174 neliökilometriä                 varausalue Kainuu eteläinen (eteläosa)
Sotkamo             107 neliökilometriä                varausalue Kainuu eteläinen (eteläosa)

 

Latitude 66 Cobalt Oy:n toimitusjohtaja Thomas Hoyer

 

 

 

 

 

Varausalue ”Sodankylä”