Kansainvälinen yritysvastuulaki nostaisi Suomen kaivosalan kilpailukykyä

Vaemmalta oikealle: Kimmo Collander (senior advisor, Rud Pedersen Public Affairs), Noora Ahola (ympäristövastaava, Mawson), Rauno Sairinen (professori, Itä-Suomen yliopisto), Sonja Vartiala (toiminnanjohtaja, Finnwatch), Atte Harjanne (kansanedustaja, Vihreät – De Gröna) ja Thomas Hoyer (toimitusjohtaja, Latitude 66 Cobalt Oy)

19.7.2019

Porin SuomiAreenalla (19.7.2019) käydyssä Koboltin kotimaa -keskustelussa Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala kannusti sekä Rinteen hallitusta että Suomessa toimivia kaivosyhtiöitä ajamaan kansainvälistä yritysvastuulakia.
– Kansainvälinen lainsäädäntö nostaisi toteutuessaan suomalaisen kaivosteollisuuden ja siihen perustuvan teollisen toiminnan kansainvälistä kilpailukykyä. Hallitusohjelman hyvä kirjaus toimista kansallisella ja EU-tasolla on tärkeää saattaa toimeksi, Vartiala totesi.

Vartiala muistutti, että Amnesty Internationalin vuonna 2017 tekemän raportin mukaan maailman johtavat teknologiajätit eivät tienneet käyttämiensä teknologiamineraalien alkuperää.
– Yhtiöt eivät välttämättä tienneet edes missä materiaali oli jalostettu, saati sitten miltä kaivoksilta se tuli.

Latitude 66 Cobaltin toimitusjohtaja Thomas Hoyerin mielestä kansainvälinen lainsäädäntö on toimialalle mielenkiintoinen mahdollisuus.
– Traceability eli tieto mineraalien alkuperästä on tärkeää ihmisille jotka ovat ensimmäisten joukossa ostamassa sähköautoja. He haluavat tietää, että ihmisoikeuksia on kunnioitettu ja toiminta on kaikin tavoin kestävää, Hoyer muistutti.

Hoyer toteaa, että sähkön laajamittainen varastointi akkuihin on lopulta varsin uutta ihmiskunnalle.
– Suomalaista teknistä osaamista ei pidä vähätellä. Meillä on raaka-aineet, jalostusosaaminen ja mahdollisuus rakentaa koko arvoketju akkutehtaisiin asti. Tällöin yksittäinen kaivos toisi työtä koko arvoketjun työntekijöille, Hoyer huomauttaa.

Mawsonin ympäristövastaava Noora Aholan mukaan kaikissa Suomessa toimivissa kaivosyhtiöissä nähdään, että kaivostoiminnan verohyötyjen tulisi näkyä enemmän niillä alueilla jonne kaivoksia perustetaan. Ahola muistutti myös, että kaivosten tuottoja arvioitaessa unohdetaan usein alan yritysten malminetsintään käyttämät investoinnit.

Itä-Suomen yliopiston professori Rauno Sairinen kertoi ihmisten materiaalitietoisuuden nousun näkyvän merkittävänä trendinä.
– Itse asiassa kaivosalan yritykset toivovat, että kansalaiset kiinnittäisivät enemmän huomiota mineraalien alkuperään. Vanhat poliittiset rintamalinjat ovat sekoittuneet, kaivosala puhuu paljon ilmastopolitiikasta ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen tarvitaan kaivostoimintaa.

Vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne muistutti energiankäytön sähköistymisen olevan ilmastokriisin ratkaisun avain.
– Raaka-aineita tarvitaan lisää, samalla kierrätystä on vahvistettava.

Harjanne ei antaisi paikallisille poliitikoille liikaa valtaa kaivosten sijainnista päätettäessä.
– Tämä voisi johtaa myös tilanteisiin, jossa taantuvissa kunnissa oltaisiin valmiita ottamaan kaivos vastaan lyhytnäköisin perustein.

Jussi Lähde, puhelin 040 594 4444, jussi@lat66.com