IPCC:n raportti haastaa ympäristöajattelun perinteiset jakolinjat

11.10.2018

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n (Intergovernmental Panel on Climate Change) julkaisema raportti ihmisen mahdollisuuksista vaikuttaa elämänolosuhteiden muutoksiin on – toivottavasti – pysäyttävää luettavaa.

Raportti on varsin laajaan asiantuntemukseen pohjaava. Tämän vuoksi olemme myös osin asiantuntijoiden armoilla sen merkityksiä tulkitessamme. Itse keskityn tässä yhteydessä niihin toiveisiin, joita tiedeyhteisö asettaa polttomoottoririippuvuuden nopeaan vähentämiseen ja liikenteen sähköistämiseen.

Erilaisista mielipidemittauksista ja arvotutkimuksista on varsin helppo havaita, että aurinkoenergian, tuulivoiman ja liikenteen sähköistämisen kannattajat varsin usein vastustavat kaivosteollisuutta. Kuitenkin sekä uusiutuvan energian talteenotto, varastointi ja hyödyntäminen on mahdollista vain kaivosteollisuuden tuottamien tuotteiden avulla.

Suomen maaperästä löytyy käytännössä kaikkia akkuteknologian tarvitsemia mineraaleja. Osa noista mineraaleista on yleisempiä, kuten nikkeli ja litium, osa harvinaisempia. Koboltin saatavuuden varmistaminen on yksi akkuteollisuuden ja autoteollisuuden keskeisiä ongelmia. Sen myötä se on yksi ilmastonmuutoksen vastaisen työn keskeisistä kysymyksistä.

Vuonna 2017 koboltin kysyntä maailmanmarkkinoilla on 136 000 tonnia, josta 40 000 tonnia käytetään erilaisiin akkuihin. Loput käytetään esimerkiksi lentokoneiden valmistuksessa kovan rasituksen alaisten osien vahvistamiseen, työkaluihin sekä kaikille tuttuun arkielektroniikkaan kuten matkapuhelimiin ja tietokoneisiin.

Kansainvälisesti tunnettu konsulttiyhtiö McKinsey on vastikään julkaissut arvion koboltin kysynnästä vuonna 2025. Arvio kokonaiskysynnästä on 272 000 tonnia, josta erilaisiin akkuihin kohdistuva tarve on 118 000 tonnia. Tämä siis seitsemän vuoden kuluttua tästä hetkestä.

Liikenteen sähköistämiseen tarvittavan koboltin kysyntäennuste on noussut tähän asti voimakkaasti. Uudet poliittiset päätökset dieselmoottoreiden myynnin kieltämisestä voivat vielä nostaa arviota nyt esitetyistä luvuista.

Kierrätys ei ratkaise ongelmaa. Kierrätyksen järjestäminen on tärkeää, mutta vie aikaa ennen kuin autoteollisuus on tuottanut merkittävän määrän akkuja, jotka alkavat poistua käytöstä. Kierrätyksen rooli alkaa olla merkittävä vuoden 2030 tienoilla. Esimerkiksi maaperästä louhittu koboltti palvelee kierrätettynä vuosisatoja. Tämäkin olisi syytä huomioida kaivostoiminnan kokonaisvaikutuksia arvioitaessa.

Suomen rooli on poikkeuksellinen. Suomen maaperästä löytyy lähes kaikkia energian varastoinnin kannalta keskeisiä mineraaleja. Esimerkiksi varsinaisia kobolttimalmioita tunnetaan Kongon ulkopuolella vain harvoissa maissa, Suomi on yksi niistä.

Ensi kevään eduskuntavaaleista on monelta taholta toivottu ilmastovaaleja. Mikäli poliitikot, media ja äänestäjät käyvät vaaleihin vanhentuneisiin mielikuviin perustuvien jakolinjojen mukaan, saatamme saada ilmastovaalit, joiden häviäjiin yhteinen ilmastonmuutoksen vastainen työ kuuluu.

Jussi Lähde
vastuullisuus ja viestintä
Latitude 66 Cobalt Oy